Hallinto ja talous
Turun ensi- ja turvakoti ry:n hallituksen puheenjohtajana toimii Seija Paatero, toiminnanjohtajana Maija Jäntti ja talouspäällikkönä Hannele Suomi.
Turun ensi- ja turvakoti ry tekee perhekeskeistä lastensuojelutyötä turvaamalla lapselle suotuisat kasvuolosuhteet turvalliseen kehitykseen. Yhdistyksen eri toiminnot painottuvat yksinhuoltajaperheiden ja kriisitilanteessa elävien perheiden ja niiden jäsenten aseman ja elinolosuhteiden parantamiseen.
Yhdistys perustettiin vuonna 1945 Turun Ensi-Koti Yhdistys ry –nimisenä ja v. 2001 nimi muutettiin Turun ensi- ja turvakoti ry:ksi. Yhdistyksen tarkoituksena oli toimia avioliiton ulkopuolella synnyttävien äitien ja heidän lastensa elinolosuhteiden parantamiseksi.
Tähän tarkoitukseen rakennettiin Turun Ensi-Koti, osoitteeseen Luolavuorentie
7 a, joka aloitti toimintansa v. 1951. Ensikotitoiminnan lisäksi tiloissa
aloitti toimintansa Ensikodin Päiväkoti.
Turun ensi- ja turvakoti ry on Ensi-
ja turvakotien liiton jäsenjärjestö.
Turun ensi- ja turvakoti ry:ssä ylin päätösvalta on yhdistyksen jäsenillä. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vahvistetaan yhdistyksen syyskokouksessa ja toimintakertomus ja tilinpäätös kevätkokouksessa.
Yhdistyksen toimintaa ohjaa ja johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi yhdeksän varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta ja vuorovuosin erovuorossa on kolme jäsentä. Puheenjohtaja valitaan vuosittain.
Yhdistyksen säännöt uusittiin v. 2001 ja sille vahvistettiin vuonna 2002 toimintasääntö, jossa päätösvaltaa on siirretty hallitukselta johtaville toimenhaltijoille.
Toiminta rahoitetaan pääasiassa kunnilta veloitettavilla ostopalvelusopimuksiin / maksusitoumuksiin perustuvilla asiakasmaksutuloilla. Raha-automaattiyhdistykseltä saadaan tällä hetkellä avustusta seitsemään eri toimintaan, joista osa on vakinaista toimintaa ja osa projekteja. Lisäksi RAY on avustanut kiinteistössä tehtyjä mittavia peruskorjaustöitä.
Turun kaupunki on myöntänyt vuosittain avustusta Alvari –perhetyöhön, Tenavatuvan toimintaan ja Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoistoimintaan sekä vuodesta 2003 lähtien avustusta on saanut myös Perhekriisi- ja terapiakeskus Pilari.
Yhdistyksen eri toiminnot ovat saaneet myös lahjoituksia sekä yksityisiltä ihmisiltä että yhteisöiltä. Lahjoitukset ovat tärkeitä, sillä ne mahdollistavat sellaisiakin asiakastyön muotoja, joihin asiakasmaksutulot eivät riitä.
